Säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen muinaistutkimuksen tuki ry, ja sen kotipaikka on Turku.

2 § Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää Suomen muinaistieteellistä tutkimus-, koulutus- ja harrastustoimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

Tarvittaessa yhdistys hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

3 § Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi hakea jokainen arkeologiasta ja muinaistieteellisestä tutkimuksesta kiinnostunut yksityinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka on suomalaisessa yliopistossa suorittanut perus- ja aineopinnot tai niihin rinnastettavat opintosuoritukset arkeologiassa. Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi myös sellaisen henkilön, jonka koulutus tai ammatti liittyy yhdistyksen toimialaan tai joka on muutoin edistänyt ansiokkaasti yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi hyväksytään yksityiset henkilöt, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa.

Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä yritykset, yhteisöt, säätiöt tai muut organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita yhdistyksen tarkoituksien toteuttamisesta.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Jäsenistä yhdistys pitää jäsenluetteloa.

Yhdistyksellä voi olla varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten ohella kunniajäseniä, joista päättää yhdistyksen hallitus. Kunniajäseniksi voidaan kutsua henkilöitä, jotka ovat huomattavasti edistäneet ja tukeneet yhdistyksen toimintaa tai sen edustamaa toimialaa.

Varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet ja yhteistöjäsenet suorittavat syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Varsinaisilla jäsenillä on myös liittymismaksu. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Vuosikokous voi päättää, että päätoimisilta opiskelijoilta ja eläkeläisiltä peritään erisuuruinen jäsenmaksu kuin muilta jäseniltä.

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksen jäsen katsotaan eronneeksi myös, jos hän on jättänyt jäsenmaksun suorittamatta kahtena peräkkäisenä vuotena. Eroaminen todetaan yhdistyksen kokouksessa hallituksen esityksestä. Hallitus voi myös erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Varsinaisilla jäsenillä, joiden jäsenmaksu on erääntynyt eikä sitä ole maksettu, ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa eikä vaalikelpoisuutta yhdistyksen toimielimiin.

4 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kolmesta seitsemään (3–7) varsinaista jäsentä. Hallitukseen voidaan tarvittaessa valita enintään kolme (3) varajäsentä. Hallituksen jäsenmäärän hyväksyy yhdistyksen syyskokous. Hallituksen kokoonpanon on oltava edustava suhteessa yhdistyksen toimialaan ja puheenjohtajalla sekä vähintään puolella hallituksen varsinaisista jäsenistä on oltava tutkinto arkeologiasta.

Hallitus valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä nimittää sihteerin ja rahastonhoitajan. Sihteeriksi, rahastonhoitajaksi ja muiksi tarvittaviksi toimihenkilöiksi hallitus voi ottaa sopivia henkilöitä sen ulkopuoleltakin. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja varajäsenen yksi kalenterivuosi.

Hallitus voi yhdistyksen jäsenistön keskuudesta asettaa erikseen nimettyjä tehtäviä varten jaostoja, työryhmiä ja toimikuntia tai -henkilöitä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kaksi hallituksen jäsentä on paikalla. Hallituksen jäsenen tilalla voi hänen ollessaan estyneenä olla varajäsen. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin asian ratkaisee arpa.

Etäosallistuminen hallituksen kokouksiin on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on yhdistyksen hallituksella.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on 1) hallituksen puheenjohtajalla yksin, 2) varapuheenjohtajalla yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa ja 3) muulla henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

6 § Tilit

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

7 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille kirjallisesti viimeistään viikkoa ennen kokousta.

8 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä. Syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä. Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta, taikka vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on sen varsinaisilla jäsenillä, jotka ovat henkilökohtaisesti läsnä. Jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Yhteisö-, kunnia- ja kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänioikeutta.

Etäosallistuminen yhdistyksen kokouksiin on mahdollista tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on yhdistyksen hallituksella.

Kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9 § Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen päätettäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen sääntöjen muuttamiseksi vaaditaan yhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) kannatus annetuista äänistä.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahden peräkkäisen, vähintään neljän viikon väliajoin pidetyn yhdistyksen kokouksen yhtäpitävällä päätöksellä. Kummassakin kokouksessa on vähintään kolmen neljäsosan (3/4) annetuista äänistä kannatettava purkamisehdotusta.

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa sen varat käytetään yhdistyksen tarkoitusten edistämiseen purkamisesta päättävien kokousten määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

11 §

Muilta osin yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.